torstai 18. huhtikuuta 2013

Suomi on virallisesti hännänhuippu tietotekniikan opetuskäytössä - ja miksi?

Opetushallituksen tuoreen tiedotteen mukaan Suomi näyttää olevan hännänhuippuna tietotekniikan opetuskäytössä. Aiheesta käydään keskustelua Facebookissa ja Redditissä. Luulen tietäväni tähän syyn: Suomessa on pantu rahaa (jossain enemmän, jossain vähemmän) kaikenlaisten hilavitkuttimien ostoon olettaen, että pelkkä hilavitkuttimen olemassaolo tuo mukanaan sen nerokkaan opetuskäytön. Kuten tiedotteessakin sanotaan:
Kahdeksannen luokan opettajien luottamus omiin tietoteknisiin taitoihinsa on heikoimpien joukossa. Myös lukion ja ammatillisten opettajien luottamus on alle keskitason. Suurimpana esteenä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle suomalaiset opettajat pitävät pedagogisia syitä, kuten hyvien mallien puuttumista, vähäistä täydennyskoulutusta ja digitaalisten oppimateriaalien puutetta. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden opettajien määrä kahden edellisen vuoden aikana onkin Suomessa Euroopan alhaisimpia.
Voin yhtyä. Opettajaksi hakeutuu ihmisiä, jotka eivät ole niitä kaikkein etevimpiä bittinikkareita (eikä tarvitse ollakaan, mutta tietotekniikan perusosaaminen rupeaa olemaan jo kansalaistaito - deal with it). Kaikkein suurin ongelma mielestäni on, että opettajien pitäisi yhtäkkiä osata käyttää tietotekniikkaa opetuksessa ilman että tähän tarjotaan minkäänlaisia resursseja (lue: työaikaa). Perinteinen opetus (jos puhutaan vain opetuksesta, eikä kurinpidosta ja sosiaalisesta puolesta) on helppoa: peruskoulussa ja toisella asteella on valmiit oppimateriaalit, joiden pohjalta opetus on helppoa vetää. Tietotekniikkaa opetuskäyttöön haluava opettaja joutuu käytännössä rakentamaan koko paketin kasaan vapaa-ajallaan, yleensä alkaen nollasta.

Yksi riesa on kunnollisen alustan puute. Moodle on aivan hirvittävä kökkäre verrattuna Applen tai Googlen vehkeisiin tottuneiden opettajien ja oppilaiden vaatimuksiin. Olisi mahtavaa, jos Wikimedia-säätiö, Google tai vaikkapa Yle tekisi avoimen alustan, johon olisi helppo rakentaa omia kursseja ja kurssimateriaaleja.

Ettei mene pelkäksi negailuksi, niin mainittakoon, että on meillä Suomessa hienojakin juttuja:

Heitän kieli poskessa ratkaisun: kun nyt kerran Yleen pannaan iso kasa verorahaa sisään, niin voisiko siitä pienen siivun käyttää sähköisen oppimateriaalin tekemiseen? Tämä on ikävää todeta ääneen, mutta markkinaliberalismiuskoni on kokenut pienen kolauksen, kun katsoo esim. suurten kustantamojen sähköiseksi oppimateriaaliksi kutsuttuja tekeleitä.

Toinen toivo voi olla oppimisen pelillistäminen, jossa oikeista pelifirmoista (Supercell, Rovio) voisi olla apua.

9 kommenttia:

  1. Miksi alkaa keksimään pyörää uudestaan, kun Khan Academy on jo olemassa. Suomea ei näytä löytyvän vielä kielivaihtoehdoista, mutta muistaakseni olen useammankin kerran nähnyt sinne haettavan vapaaehtoisia kääntäjiä. Minusta olisi järkevämpää lähteä tuohon suuntaan kuin että Yle tai vastaava alkaa pusaamaan omia systeemejään joista huonolla tuurilla tulee ihan kammottavia kökkäreitä ja hyvällä tuurilla toimivia palveluita, jotka kuitenkin laajuudessa jäävät valtavasti ison maailman vastaavia jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa käydä vilkaisemassa eliademy.com. Siitä on juuri pyritty tekemään yksinkertaisempi ja helppokäyttöisempi, vaikka taustalla onkin Moodle. Ilmainen ja toimii myös suomen kielellä.

      Poista
  2. Onko jossain päin maailmaa muuten tehty kunnollista vertailua siitä, onko tekniikan käytöstä opetuksessa hyötyä? Ts. tuleeko parempaa jälkeä silloin, kun opetetaan hyvin tietokoneiden avulla verrattuna siihen, että opetetaan hyvin paperimateriaalien avulla?

    Olen sivusta seurannut lähisukulaiseni työtä lukion äidinkielenopettajana. Hänen koulunsa on ehkä tyypillinen suomalainen tapaus, eli tietotekniikkaa hyödynnetään siellä opetuksessa erittäin vähän ja monien opettajien osaaminen rajoittuu sähköpostin käyttöön. Ylioppilaskirjoitusten sähköistämishanke on nyt sitten synnyttänyt vipinää aiheen tiimoilta, mutta se on käytännössä tarkoittanut juurikin sitä, että sännätään hankkimaan muodikkaita laitteita (= kalifornialaisen hedelmäyhtiön tuotteita). Opetuksen sisällöstä tai tavoitteista tai siitä, miten tekniikan pitäisi asioita parantaa, ei puhuta mitään, ja jos joku erehtyy kokouksessa kysymään, koulun johto alkaa aika nopeasti pitää kysyjää vaikeana ihmisenä. Uusista laitteista pitäisi ymmärtää lähes huumaantua, vaikka kenelläkään ei olisi käsitystä siitä, miten niiden on tarkoitus auttaa opetusta.

    Ylioppilaskirjoituksen uudistus on muuten siitä mielenkiintoinen hanke, että tähän mennessä YTL ei käsittääkseni ole päättänyt kokeen teknisestä toteutuksesta mitään. Ensimmäisen sähköiset kokeet pitäisi pitää syksyllä 2016. Silloin siis mahdollisesti yli kymmenentuhannen abiturientin pitäisi tehdä koetta yhtaikaa ympäri Suomen lukioiden jumppasaleja, ja homman pitäisi onnistua varmasti, kerralla ja kokeen aikarajan puitteissa. Nyt, n. kolme vuotta ennen h-hetkeä, laitteista tai ohjelmistoista ei ole juuri mitään tietoa, alkaen mahdollisesti tarvittavien verkkoyhteyksien järjestämisestä koepaikoille (mitä tapahtuu, kun kaikki kokelaat rupeavat esim. katsomaan kokeen videoaineistoa yhtaikaa?). Joku väläytti semmoistakin mahdollisuutta, että kokelaat tekisivät kokeen omilla laitteillaan, mikä kuulosti aika tuhoon tuomitulta idealta (ts. pitäisi varmistaa, että 10 000 teinin omat läppärit tms. ovat kaikki kerralla jossain tietyssä toimintakunnossa tiettyjen kuuden tunnin aikana).

    VastaaPoista
  3. Itsehän yksityistäisin koulutuksen juuri tämän takia. Kun opetus on valtion hallussa, sen taso jämähtää helposti, koska innovaatioon ei ole mitään kannustimia. Merkittävät virat annetaan poliittisiksi suojatyöpaikoiksi kauan puolueessa palvelleille, ei suinkaan opetusteknologioiden kehitystä aktiivisesti seuraaville.

    Jos meillä on opetusministerinä tyyppi, joka ei osaa edes kirjoittaa, niin ei kai se mikään ihme ole, että koko opetusjärjestelmä on surkealla tasolla.

    Niin kauan kuin systeemi on sellainen, ettei se kannusta kehittymään, mitään kehitystä ei kannata erityisemmin odottaa. Ehkä sitä vähän joskus tulee, mutta hitaasti ja satunnaisesti.

    VastaaPoista
  4. Ja sitten kuvitellaan, että tietoteknisiä taitoja voidaan opettaa koulussa muihin aineisiin integroituna, kun opettajatkaan eivät kunnolla osaa.

    VastaaPoista
  5. Eivätkä nuo taidot näytä paljoa kummemmat olevan muillakaan aloilla. Juuri sain sähköpostin, jonka lähes ainoa sisältö oli doc-tiedosto, jonka sisältämä teksti olisi ihan hyvin voinut olla sähköpostissa suoraan tekstinä.

    Ja jos opetus ei ole riittävän hyvää, niin tuo ei edes muutu.

    VastaaPoista
  6. Ilman laitteita ei opetuskaan etene. Ensin laitteet taloon ja niihin koulutusta. Täsmäkoulutusta ei mitään yleistä jorinaa. Omassa koulussa on parin vuoden sisällä hankittu laitteistoja ja vähitellen alkaa käyttö opetuksessakin käynnistyä. Koulutuksessa opettajat voivat tuottaa käytettävää opetusmateriaalia itselleen, ei mitään harjoittelua. Rehtorin pitää myös potkia hankkeita eteenpäin ja sitouttaa opettajat. Muutosvastarintaa aina on.
    Jos jokaisessa opettajan käyttämässä luokassa on käytössä teknologia, tulee se myös käyttöön. Jos toisessa luokassa on Älytaulu ja toisessa piirtoheitin ei homma etene.
    Vielä viime vuonna yli puolella lukioiden opettajista ei ollut henkilökohtaista tietokonetta käytössä. Revi siitä sitten. Oppilaista puhumatakaan. Isoissa lukioissa pari tietokoneluokkaa, haloo.
    Jos meinataan kilpailla, rahaa laitteisiin tarvitaan paljon, vasta sen jälkeen alkaa tulla säästöä.

    VastaaPoista
  7. Moodle ei ole kökkärinen. Se on pedagogisesti ajateltu softa.Apple pedagoginen osaaja- give me a break! Sama juttu Mikkesofta. Toimisto-ohjelmien käyttö ei alustasta verkko-oppimisympäristöä.

    Opettajan ja oppilaiden vaatimukset? V L-A:n tekstissä mainitaan opettajien osaamattomuus ja sitten heitä kuultaisiin vaatimuksissa???

    VastaaPoista